Two people standing in front of a huge rock border cairn on mountain top
©Adventure by Design Gareth Hutton
Person walking on rocky mountain slope
©Elina Hutton
Rocky landscape and huge rock border cairn in mist
©Elina Hutton
View down to open fells from higher slopes
©Elina Hutton

Haltille Norjan puolelta

Haltille Norjan puolelta, reittiohje Guolasjärvi - Halti

Ráisduottarháldi on laaja, monihuippuinen vuorimassiivi, jonka rinteillä sijaitsee myös Suomen korkein kohta. Suomen korkein kohta Haltin rinteellä on 1324m ja sitä lähin Norjan puolella oleva sivuhuippu 1331m meren pinnasta. Tämä Haltin Norjan puolella sijatseva sivuhuippu haluttiin lahjoittaa Suomelle 2017, 100 vuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Vaikka valtion rajan siirtäminen "muutamilla metreillä" jäikin tuolloin byrokratian ja perustuslain jalkoihin, tällä rajapyykin viereisellä huipulla käy vuosittain tuhansia suomalaisia.  Hieman kauempana sijaitsee koko massiivin korkein huippu (1361), jonne kannattaa myös suunnata. Norjan puolella kyltit  ja reittiohjeet "Haltitoppen" tarkoittavat tätä, koko massiivin korkeinta kohtaa ja sen erottaa hyvin maastosta suuren kivipaasin ansiosta.

Miten Haltille pääsee Norjan puolelta?

Birtavarren kylältä ajetaan Kåfjorddalen laakson tietä kohti vuoria. Tien risteyksessä on hyvät opasteet Ráisduottarháldille. Vaikka ensimmäiset 10km on asfaltoitu, on tiellä syytä ajaa rauhallisesti, sillä routavauriot, tiellä lepäävät lampaat ja ajoittain myös porot saattavat yllättää. Tie muuttuu soratieksi ja kapenee nopeasti. Vastaantulijoita on syytä väistää pysäyttämällä tien reunaan. Yleensä alaspäin ajava väistää nousevaa, mutta tässä kannattaa huomioida myös kumpi on rotkon puolella. On huomattavasti mukavampi väistää sille puolelle tietä, jossa tietää, ettei maa yllättäen lopu renkaiden alta.

Matkalla ohitetaan Ankerlian kaivosalue ja Gorsabruan rotkosilta, molemmat käymisen arvoisia kohteita. Soratie kiemurtelee ylös vuoren rinnettä ja pian huomaat, että puhelimen kuuluvuuskin lakkaa. Matka etenee hitaasti, sillä tiellä on routavaurioita, sulamis- ja sadevedet kuluttavat uria ja tiellä pyörii joskus isojakin irtokiviä. Matkalla ylitetään yksi hurjan näköinen puusilta, jossa on hyvä mennä auto kerrallaan. Reitillä ei ole enää juurikaan opasteita, mutta kun saavut aidatulle alueelle (voimalaitoksen aluetta), käänny tietä seuraten vasemmalle ja jatka matkaa. Ohitat yksinäisen mökin, jonka omistaa paikallinen Punainen Risti. Tunnistat sen tutusta merkistä. Tie kapenee edelleen, mutta kun vain jatkaa matkaa, saavut lopulta parkkipaikalle, josta löydät alueen opastekyltit ja piknik-pöytiä.

Alueella ei ole WCtä eikä roska-astioita, joten jokainen huolehtii omat roskansa pois luonnosta! Myöskään vessapaperi ei kuulu luontoon, vaan se tulee haudata hyvin tai tuoda mukanaan.

Guolasjávri pysäköintialue

Kåfjordin kunta toivoo, etteivät vierailijat parkkeeraisi merkityn pysäköintialueen ulkopuolella.

Milloin on paras aika mennä Haltille?

Guolasjärvelle johtava tie on usein lumen peitossa kesäkuun loppupuolelle saakka. Ensimmäiset vaellukset voi suunnitella noin kesä-heinäkuun vaihteessa. Huomio, että kauden alussa Haltin huipulla saattaa olla vielä runsaastikin lunta ja reitti on märkä. Lumi sataa Ráisduottarháldin rinteille yleensä lokakuussa päättäen vaelluskauden.

Talvella Haltille pääsee hiihtäen ja lumikengillä. Kåfjorddalenista Guolasjärvelle kulkee myös moottorikelkkareitti. Reitti on huomattavan jyrkkä, mikä kannattaa huomioida ennen kuin suunnittelee alueella kelkkailua. Reitin ulkopuolella kelkkailu on Norjassa ehdottomasti kielletty ja sakot ovat suuret. Ohjattuja kelkkaretkiä ei järjestetä, mutta jos tarvitse lisää opastusta, voit olla yhteydessä (englanti / norja) Visit Lyngenfjord (p +47 77 21 08 50 tai email [email protected]).

Millainen on reitti Haltille Guolasjärveltä?

Reitti ei ole hyvin merkattu, joten kartta ja kompassi tai GPS on hyvä olla mukana. Emme suosittele puhelimen käyttöä suunnistukseen, koska sen tekniikka ei välttämättä kestä vesisadetta tai kosteutta, jota reitillä usein tulee huonon näkyvyyden aikana. Huonon näkyvyyden yllättäessä kannattaa mahdollisuuksien mukaan odotella hetki, joskus pilvet ja usva hajaantuvat yhtä nopeasti kuin tulivatkin.

Reitti alkaa parkkipaikan länsipuolelta, poroaidassa on portti josta polku kulkee läpi. Maastoon on kulunut jo selvä polku, mutta polkuja saattaa olla useampia, ihmisten ja porojen tekemiä, joten varmista, että seuraat oikeaa. Siellä täällä näet punaisia kiviin maalattuja merkkejä ja punaisia tikkuja. Reitin alku on jyrkin nousu matkalla.

Reitti etenee melko suoraan kohti Norjan Ráisduottarháldin huippua. Hyvällä säällä suuren keltaisen kivipyykin näkee aina silloin tällöin. Matkalla on jonkin verran polkua, mutta pääosin suuria lohkareita sekä irtokiviä. Punaiset merkit erottuvat maastossa vaihtelevasti. Retkeilijät ovat myös tehneet omia kivipaasimerkkejä maastoon, mutta niiden sijainti ei välttämättä seuraa reittiä. Norjan huipulta on noin 2km matka Suomen Haltin huipulle, tätä reittiä ei ole merkitty. Suomen huipulta takaisin Guolasjärvelle ei ole virallisesti merkattua reittiä, mutta polku ja retkeilijöiden merkit seuraavat maanmuotoja ja retkeilijä pysyy vähän vahingossakin oikealla reitillä alkumatkan. Jokilaaksoa seuraamalla saattaa kuitenkin päätyä liian alas jyrkille rinteille, eli kannattaa seurata maastoa ja karttaa ja suunnata pohjoisemmas kohti Guolasjärveä ja reitin alkupäätä.
 

Muuta huomioitavaa

Kävelysauvat ovat hyvä apu tasapainoiluun (kumikärjillä). Pyri seuraamaan merkattua reittiä oman turvallisuutesi vuoksi. Sateella ja sateen jälkeen kivet saattavat muuttua liukkaiksi. Keli reitillä voi muuttua hetkessä, ja aurinkoisenakin päivänä mereltä nouseva sumu saattaa yllättää kulkijan ja peittää näkyvyyden täysin. Vaikka rinteillä virtaakin runsaasti vettä, hyviä vedenottopaikkoja on yllättävän vähän. Mukaan kannattaa siis varata eväiden lisäksi reilusti juotavaa. Kivikon vuoksi tätä reittiä ei suositella koirille, pienille lapsille eikä henkilöille, joiden tasapaino on heikko. Aikaa retkeen kannattaa varata reilusti jotta huonompikuntoinenkin jaksaa turvallisesti myös takaisin. Muista, että takaisin tulo alamäkeen on myös vaativa kivikon, liikkuvien kivien ja märän maaston vuoksi.

  • Reitin pituus: 14 km
  • Varattava aika: 5-6 tuntia, usein enemmän

Haltilta voi vaellusta jatkaa Kalottireittiä pitkin Kilpisjärvelle tai Reisan kansallispuistoon. Mukava muutaman päivän rengasvaellus syntyykin seuraamalla Kalottireittiä Halti - Somasjärvi - Reisan laakso - Guolasjärvi, kun palatessa seuraat poromiesten mönkijäuraa takaisin Guolasjärvelle.

Lisää tietoa Reisan kansallispuistosta  ja Kalottireitistä Suomen puolelta.

 

Selected filters:
<% categoryById(item).text %>
<% geoById(item).text %>